Ylimääräisessä puoluekokouksessa Dipolissa valittiin Professori Alexander Stubb virallisesti puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Kokouksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Paula Risikko.
Kokouksen aluksi kuultiin Stubbia tukevia kannatuspuheenvuoroja. Hänen ehdokkuutensa puolesta puhuivat mm. EU-Parlamentin puhemies Roberta Metsola, useat kokoomuspoliitikot sekä myös Rkp:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin. Rkp ei asettanut omaa ehdokasta presidentin vaaleihin.
Stubbin puhe jakautui kolmeen osaan
- Maailmanpoliittinen tilanne Suomen tasavallan 13:a presidentin aloittaessa tehtävässään 1. maaliskuuta 2024.
- Suomen haasteita tässä maailmanpolitiikan murroksessa.
- Millaisia ominaisuuksia presidentin tehtävä tänä päivänä vaatii.
Millainen Maailma
”Ensimmäinen maailmansota tappoi imperialismin. Toinen maailmansota tappoi fasismin. Kylmä sota tappoi kommunismin. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, että Putinin sota ei tapa liberalismia, länsimaista demokratiaa”.
Stubb totesi odotusten demokratisoituvasta Venäjästä Euroopan vapautuessa kommunismista osoittautuneen vääriksi ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaksinapainen maailma muuttui yksinapaiseksi ja Putinin aikana kehitys on kulkenut moninapaisen maailmanjärjestyksen suuntaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jakoi maailman valtiot eri leireihin ja yhdisti Länsimaat puolustamaan läntisten demokratioiden arvoja ja Ukrainaa puolustussodassaan Venäjää vastaan.
Yllätykset ja epävarmuus jatkuu uuden maailman järjestyksen muovautumisen ajan joka vie mahdollisesti kymmenkunta vuotta.
Millainen Suomi
Suomen tilanteesta Stubb totesi ettei Suomeen kohdistu suoraa ulkoista uhkaa. Ulkoisen turvallisuutemme takaa uskottava ja itsenäinen puolustus sekä maanpuolustustahto, Suomen EU- ja Nato-jäsenyys sekä Yhdysvaltain kanssa yhdessä Pohjoismaiden kanssa laadittava DCA puolustusyhteistyösopimus.
Suomen sisäistä tilannetta arvioidessaan Stubb kiinnitti huomiota nuorten mielenterveysongelmiin, yksinäisyyteen sekä huolestuttavana kehityksenä repivään identiteettipolitiikkaan josta puuttuu toisen kunnioittaminen, vuoropuhelu ja välillä myös sivistys. ”Perinteisellä medialla, sosiaalisen median alustoilla ja oikeastaan meillä kaikilla on vastuu siitä, että faktoja ei vääristellä tai informaatiota ei väritetä”.
Tämän kaiken Stubb sanoi liittyvän myös vahvasti turvallisuuspolitiikkaan, jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan. ”Meillä ei ole varaa polarisoitua lokalisteihin ja globalisteihin, vasemmistoon ja oikeistoon, nuoriin ja vanhoihin, kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin tai metropoleihin ja maaseutuun”.
Stubbin mukaan meidän pitäisi panostaa siihen mikä meitä yhdistää, toisen kuuntelemiseen ja yhteisymmärryksen löytymiseen.
Millainen presidentti
Stubb totesi Kokemuksensa perusteella että kävi näissä vaaleissa miten tahansa, Suomelle käy hyvin. Suomi tulee saamaan asiantuntevan ja kokeneen presidentin. Keskeiset vaatimukset tasavallan presidentin tehtävän hoitamiseen ovat kansainvälisyys, kokemus ja empatia.
”Tärkeintä on solmia suhteet eurooppalaisiin liittolaisiimme ja Yhdysvaltoihin ja kyky luoda suhteita niin globaaliin itään kuin globaaliin eteläänkin. Jonain päivänä myös Venäjään. Maailman ongelmia ei ratkaista vain niiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä”.
Stubb kuvasi puolustusvoimien ylipäällikkönä tasavallan presidentin yhdeksi vaikeimmista tehtävistä sodasta ja rauhasta päättäminen yhdessä eduskunnan kanssa. Suomen tasavallan presidentin on tehtävä kaikkensa sen eteen, että maamme ei sotaan ajaudu.
Stubb painotti että Presidentin on tietenkin oltava päivän politiikan yläpuolella. Mutta samalla hänen on oltava yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä.
Puheensa lopuksi Stubb kiteytti sanomansa kolmeen ’pointtiin’
- valmistautyukaamme maailmaan joka on murroksessa ainakin vähintään seuraavan tasavallan presidentin toimikauden ajan.
- Keskittykäämme oleelliseen. Keskittykäämme siihen, että ylläpidämme itsenäistä ja uskottavaa puolustusta. Keskittykäämme siihen, että olemme luotettava kumppani liittolaisillemme. Ja keskittykäämme sisäisesti siihen, että puolustamme demokratiaa, pysymme yhtenäisinä näinä vaikeina aikoina.
- Suomi tarvitsee kansainvälisen, kokeneen ja empaattisen valtiomiehen. Henkilön, joka pystyy kansainvälisen ja kansallisen kokemuksensa kautta rakentamaan siltoja ja välittämään rauhaa silloin kuin sitä vaaditaan. Henkilön, joka yhdistää ja tekee. Siis yhdistävän tekijän.
Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Risikko totesi puoluekokouksen valinneen professori Stubbin puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleihin.
Puoluekokous päätettiin Maamme-lauluun.
Linkki Stbbin puheeseen puoluekokouksessa
https://www.kokoomus.fi/alexander-stubbin-puhe-ylimaaraisessa-puoluekokouksessa/